Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Marja-Liisa puhui UKKO-yrittäjyydestä kriittisessä A-studiossa – soitimme perään ja kirjoitimme yrittäjätarinan, jossa syyt ja seuraukset on helppo ymmärtää

marja-liisa-manka-luento

Ylen A-studio vertaili tänä syksynä kevytyrittäjyyttä ja toiminimiyrittäjyyttä. Yksi haastateltavista oli Marja-Liisa Manka, joka vaihtoi viime kesänä kevytyrittäjyyden toiminimiyrittäjyyteen. Me kiinnostuimme hänen tarinastaan ja soitimme perään: kuinka yrittäjyyden muodon vaihdos oikein tapahtui?

Ylen A-studion vertailu kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden kustannusten osalta oli vähintäänkin ontuva, sillä nämä yrittäjyyden tavat eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Toisessa vaihtoehdossa korostuu helppous, riskittömyys ja turvallisuus, toisessa pitää jo arvioida omia kykyjään yrittäjänä sekä ajankäyttöään yrittäjyyteen liittyvien hallinnollisten asioiden parissa. Helppoudella ja vaivattomuudella on oma hinta. Lisäksi Ylen A-studion vertailussa ei otettu huomioon ihan kaikkia toiminimiyrittäjyyteen liittyviä kustannuksia.

Me haluammekin nyt avata Marja-Liisan kanssa näitä eroja hieman tarkemmin. Milloin kannattaa valita kevytyrittäjyys ja milloin toiminimiyrittäjyys?

Me UKKO.fi:llä suosittelemme UKKO Toiminimiyrittäjyyttä, jos laskutusmäärät nousevat, säännöllinen tulovirta kasvaa tai toimintaan alkaa liittyä isompia hankintoja.

Kevytyrittäjyys sopii mainiosti satunnaiseen keikkailuun ja ylipäätään riskittömään kokeiluun, miten yrittäjyys itselleen sopii. Kevytyrittäjyydessä korostuu helppous: sovit toimeksiannon, teet työn, luot laskun ja saat rahat tilillesi. Toisaalta taas tietyissä tilanteissa toiminimen perustaminen tulee kannattavammaksi. Ja aina on pääasia, että yrittää!

Studiossa Marja-Liisa Manka istui kertomassa aivan oikein, että kevytyrittäjyys sopi hyvin satunnaisten työkeikkojen laskutukseen, mutta kysynnän volyymin osoittautuessa odotettua suuremmaksi olikin sopivampi ratkaisu oma toiminimi.

Marja-Liisa Manka, A-studio. Työhyvinvoinnin työpaja.

”Minulle tuli koko ajan työtarjouksia ja sanoin aina kyselijöille, että olen lopettanut. Olin siinä kohtaa jo purkanut osakeyhtiön – ja se olikin iso homma, siinä oli mennyt yhteensä vuosi – niin kevytyrittäjänä laskuttaminen oli siinä vaiheessa helpointa, ei tarvinut huolehtia esimerkiksi kirjanpidosta lainkaan. Otin selvää ja vertailin eri vaihtoehtoja ja päädyin UKKOON.”

Hetkinen, mainitsiko Manka osakeyhtiön?

Työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Manka on pitkän linjan yrittäjä – hän on kokeillut lähes kaikkia suomalaisia yrittäjyyden muotoja kevytyrittäjyydestä osakeyhtiöön yli kahdenkymmenen vuoden yrittäjäuransa aikana. Yrittäjätaival alkoi vuonna 2000 kommandiittiyhtiöllä, jonka Manka kuitenkin hyvin nopeasti päivitti osakeyhtiöksi. Tällä yhtiömuodolla hän toimi suurimman osan yrittäjän polustaan, kunnes purki yhtiön jäädessään eläkkeelle vuonna 2017.

Kysyntää työhyvinvoinnin asiantuntijan osaamiselle kuitenkin riitti, eivätkä työtarjoukset loppuneet edes eläkkeelle jäädessä. Satunnaisten työkeikkojen laskutukseen parhaaksi vaihtoehdoksi Manka totesi oman vertailutyön jälkeen UKKO Kevytyrittäjyyden, mutta kiinnostavien työtarjousten jatkuessa yrittämisen muoto oli pohdittava uudelleen.

”Kolme ja puoli vuotta sitten olin eläkkeellä ja kirjoitin kirjaa, mutta tuntui, että olin aika pistoksissa – mieheni sanoi minulle silloin, että kuulehan, etkö voisi alkaa taas tekemään töitä”, Manka kertoo.

Eläkkeeltä takaisin työn pariin kevytyrittäjänä – mutta kysyntää olikin odotettua enemmän

Yrittäjyyteen palaaminen tai aivan uuden yrityksen perustaminen eläkkeellä on koko ajan yleisempää. Syitä tähän voivat olla lisätienestin hankkiminen, harrastukset tai, kuten Marja-Liisa Mankan kohdalla, palo jatkaa työtä, josta ammentaa merkitystä arkeen. Lue tästä myös artikkelimme, jossa kertaamme, miten yrittäjyys eläkkeellä käytännössä onnistuu.

Kolmen ja puolen vuoden eläkkeellä olon jälkeen Manka kuitenkin havahtui siihen, että kysyntä hänen osaamiselleen ei loppunutkaan, kuten hän oli odottanut, päin vastoin – työtarjouksia tuli edelleen paljon.

”Yllättäen jopa korona-aikaan tehtäviä tulikin valtavasti – tai ainakin juuri sen verran, kuin halusin tehdä. Ja tästä syystä ryhdyin sitten laskeskelemaan ja totesin, että halvemmaksihan se tulee omalla y-tunnuksella.”

Hän teki nyt uuden vertailun eri palveluista ja päätyi jatkamaan yrittäjyyttä toiminimiyrittäjänä. UKKO Toiminimiyrittäjänä Manka maksaa nyt kuukausihintaa kirjanpito- ja laskutuspalvelusta ja se tulee hänen suuremmilla laskutusmäärillään edullisemmaksi.

Marja-Liisa Manka, A-studio. Post-it-lappuja seinällä.

Duunariperheen tytär päätyi julkishallinnon kautta itsekin yrittäjäksi

Marja-Liisa Mankan yrittäjän ura alkoi vuonna 2000, kun hän halusi hyödyntää osaamistaan laajemmin. Yrittäjyys oli hänelle tuttua jo lapsuudenkodista: Mankan molemmat vanhemmat olivat yrittäjiä, toinen sähköasentaja ja toinen kahvilayrittäjä. Vaikka Manka itse suuntautuikin akateemiselle uralle, kutitteli mielen perällä ajatus yrittäjyydestä.

”Olen koko ikäni ollut kiinnostunut hyvinvoinnin kehittämisestä. Julksihallinnossa ja valtiolla jonkin aikaa työskenneltyäni minut rekrytoitiin kehityspäälliköksi elintarvikealan yritykseen työuria jatkamaan. Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että väittelin lopulta tohtoriksi broileriteurastamon kehittämisestä. Sen kautta tuli ajatus hyödyntää osaamista laajemmin.”

Palo hyödyntää omaa osaamistaan laajemmin sai Mankan jättämään palkkatyön kokonaan ja perustamaan yrityksen. Nyt hän sai keskittyä substanssiosaamiseensa ja tehdä sitä, mikä häntä todella kiinnosti: kehittää työyhteisöjen hyvinvointia ja auttaa eri organisaatioita voimaan paremmin.

”Tuotteina minulla oli työhyvinvoinnin kehittäminen, koulutustilaisuudet ja lisäksi aloin kirjoittaa kirjoja samoista aiheista. Tein tutkimusta ja pystyin myös vaikuttamaan työpaikoilla hyvin laaja-alaisesti. Pidin yrittämisestä kovasti: pystyin käymään aamulla lenkillä tai sienessä.”

Yrittäjyys tuo eläkeläisen elämään kaivattua haastetta ja merkitystä

Manka halusi pitkän työuran jälkeen keskittyä perhe-elämään ja antaa saman mahdollisuuden myös miehelleen, joka oli pari vuosikymmentä hoitanut Mankan yrityksen kirjanpidon ja auttanut tutkimustyössä.

”Eläkkeelle jääminen tapahtui yhteisestä sopimuksesta miehen kanssa. Yrittäjänä liehuin aika paljon ympäri Suomea. Pidin luentoja ja tein kehittämistyötä Inarista Hankoon. Perhe-elämän kannalta se oli haastavaa ja teimme sopimuksen, että kun jään eläkkeelle 65-vuotiaana niin lopetan yritystoiminnan ja mies pääsee myös työstään kirjanpidon parissa. Hän oli eläkkeellä jo siinä vaiheessa.”

Kuten aiemmin jo totesimme, ei joutenolo sopinut haastavaan asiantuntijatyöhön tottuneelle Mankalle, eikä riittävästi sisältöä päiviin tuonut puutarhanhoito tai muut harrastukset. Hän halusi päästä takaisin työyhteisöihin ja auttamaan ihmisiä, ja haastamaan itseään ammatillisesti.

”Se, miksi halusin ryhtyä vielä eläkkeellä yrittämään johtui siitä, että jotenkin tuntuu, että haluan pitää pääni ajantasalla”, Manka kertoo.

Marja-Liisa Manka, A-studio. Työpaja työpaikalla.

Oikein mitoitetut YEL-maksut mahdollistavat nyt vapauden valita työn määrä

Yrittäjyys ja työ eläkkeellä on jonkin verran erilaista kuin ennen eläkkeelle jäämistä. Manka kertoo maksaneensa koko yrittäjän uransa ajan itselleen reilua eläkettä. Hän katsoi jo pari vuosikymmentä sitten pitkälle tulevaan ja laski YELin tason sen mukaan, että se kerryttää hänelle riittävän sosiaaliturvan ja eläkkeen. Hän on vahvasti sen kannalla, ettei YEL-maksuissa kannata pihistellä.

”Olen nähnyt ja kokenut tämän käytännössä niin, että YEL on ollut hyvä sijoitus omaan eläkkeeseen. Sen lisäksi voi tietenkin säästää tai sijoittaa – se on kaikki sitten vielä ekstraa siihen päälle. Nuorena se voi tuntua tosi kaukaiselta, mutta kyllä se sieltä pikkuhiljaa kertyy. Ja sen pohjaltahan määräytyy myös erilaiset päivärahat, jos vaikka sairastuu tai joutuu jopa työkyvyttömäksi. Siinä on aika heikoilla, jos ei ole maksanut YELiä todellisuuden mukaan.”

Minimi-YELiä maksava yrittäjä on tapaturman tai sairastumisen sattuessa heikoilla. Lue tästä artikkelimme, jossa vertaamme yrittäjän sosiaaliturvaa minimi-YELillä ja todellisiin tuloihin perustuvilla maksuilla.

Manka on tyytyväinen siihen, että oman eläkkeen taso on riittävä: se tarkoittaa myös sitä, että kaikkea työtä ei ole nyt pakko ottaa vastaan, vaan hän saa tehdä töitä juuri sen verran, kuin tuntuu hyvältä.

”Lisäksi pystyy pitämään omasta hinnastaan myös kiinni – ei tarvitse tarjota yhtään halvemmalla, kuin on valmis tekemään!”

Manka myös uskaltaa tässä kohtaa jo myöntää, että saattaa tehdä myös sellaisia tarjouksia, joihin tietää, ettei toinen osapuoli tartu – tämä on yksi tapa rajata omaa työmäärää. Työssä tärkeintä on nyt kuitenkin sisältö.

”Merkityksellisyys on varmasti kaikista tärkeintä. Senhän voi joku saavuttaa muullakin tavalla, vaikka vapaaehtoistyöllä. Henkilökohtaisesti haluan nimenomaan haastaa itseäni jatkamalla työskentelyä samojen aiheiden parissa, joiden parissa olen työurani tehnyt. Siinä pääsen myös tarjoamaan muille jotain hyvää ja ratkaisuja oman elämän keventämiseen – se on itselleni se lähtökohta.”

Haluaisitko tehdä sitä, mitä rakastat?

Yrittäjyys mahdollistaa keskittymisen merkitykselliseen.
Kysy yrittäjyydestä

Marja-Liisa Manka, A-studio. Yrittäjä laskee kulujaan.

Milloin on oikea aika vaihtaa yrittäjyyden muotoa?

UKKO Kevytyrittäjänä palvelumaksu veloitetaan jokaisesta lähettämästäsi laskusta erikseen. Palvelumaksun suuruus on 5% ja lisäksi palveluun kuluu UKKO Turva, joka sisältää esimerkiksi tapaturma- ja vastuuvakuutuksen ja jonka hinta on 2,9%. Yhteensä kevytyrittäjyyden kulut ovat siis 7,9% laskun summasta. Lisäksi maksat tuloveroa oman veroprosenttisi mukaan. Veroprosenttiin vaikuttavat myös muut tulosi eli vaikkapa palkkatulot tai eläke. Voit katsoa tästä tulolaskurista, paljonko laskutussummasta jää juuri sinun veroprosentillasi käteen.

UKKO Toiminimiyrittäjänä taas maksat kertyvään liikevaihtoon perustuvaa kuukausihintaa. Hinnoittelu alkaa matalampana ja nousee maksimissaan 80:en euroon kuussa – tosin silloin liikevaihtoa on pitänyt kertyä jo 50 000 euroa.

Otetaan esimerkiksi yrittäjä, jolla tuo 50 000 euroa kertyy ensimmäisen vuoden aikana toiminta jatkuu samalla tasolla myös toisena toimintavuotena. Toiminimiyrittäjyyden palvelumaksu on siis toisena vuotena jo maksimissaan eli 80 euroa. Tämän esimerkin yrittäjä on jo hyvin todennäköisesti päätoiminen – esimerkiksi monessa palveluammatissa palkkatulotkaan eivät yllä vuositasolla näin korkealle.

UKKO Toiminimiyrittäjyyden palvelumaksua tulee tällä esimerkkiyrittäjällä vuositasolla maksettavaksi 960 euroa. Jos hän taas laskuttaisi vuoden aikana 50 000 euroa UKKO Kevytyrittäjänä, hän maksaisi palvelumaksua vuodessa jo 3950 euroa. Näillä tuloilla toiminimiyrittäjyys on siis kannattavampi vaihtoehto!

Marja-Liisa Manka, A-studio. Ideointi.

Jos taas laskutus on pienempää ja kyse on sivutoimisesta yrittäjästä, joka laskuttaa vuositasolla vaikkapa 7000 euroa, on tilanne varsin erilainen. Verrataan taas toista yrittäjävuotta. Tällöin toiminimiyrittäjän palvelumaksu on vuoden alussa 40 euroa kuussa ja kertynyt liikevaihto yltäisi seuraavalle hinnoitteluportaalle kesäkuussa eli puolet vuodesta hän maksaisi korkeampaa palvelumaksua, joka on 60 euroa kuussa.

Koko vuoden palvelumaksut olisivat yhteensä 600 euroa. Kevytyrittäjänä taas 7000 euron vuosilaskutuksen palvelumaksu olisi 553 euroa. Tässä tapauksessa kevytyrittäjyys on parempi vaihtoehto.

Usein valinta ei tosin ole näin yksitoikoinen: tulot voivat vaihdella ja yritystoiminta kehittyy ajan mittaan. Sopivaan yritysmuotoon vaikuttavat myös, mitä töitä yrittäjä tekee ja liittyykö siihen hankintoja – toiminimiyrittäjä, jolla on paljon hankintoja voi myös hyötyä verovähennyksistä kevytyrittäjää enemmän. Lue tästä esimerkiksi tarinamme Aatusta, joka uuden projektin myötä päätyi perustamaan toiminimen.

Artikkeli jatkuu vertailun jälkeen.

Kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys on oikea vaihtoehto kun:

  • Et tarvitse omaa yritystä tai y-tunnusta
  • Haluat testata liikeideaasi turvallisesti
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Haluat aloittaa liiketoiminnan välittömästi

Toiminimiyrittäjyys on sinua varten kun:

  • Tarvitset toimintaasi varten oman y-tunnuksen
  • Haluat olla oikea yrittäjä
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
  • Toimintasi on kooltaan merkittävää
  • Haluat hyödyntää yrittäjävähennyksen
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

UKKO Yrittäjyyskoulu valottaa itsensä työllistämisen muotoja

Palataan vielä Ylen A-studioon, jonka kautta löysimme Marja-Liisan tarinan. Ohjelmassa pureuduttiin erityisesti siihen, kuinka vaihtelevasti viranomaiset tulkitsevat yrittäjyyttä ja kevytyrittäjyyttä.

Kevytyrittäjän asema on viranomaisten silmissä edelleen vaihteleva, vaikka itsensä työllistäminen eri tavoin on nouseva trendi koko yhteiskunnassamme. Kuten Marja-Liisa Mankakin totesi, moni kaipaa tänä päivänä vaihtelevuutta ja vapautta työhön. Tämä onnistuu yleensä parhaiten yrittäjänä, kevytyrittäjänä tai yhdistelemällä eri työmuotoja.

Viranomaiset eivät kuitenkaan tee yhtälöä helpoksi. Se on toisaalta ymmärrettävää, sillä rakenteet muuttuvat hitaammin, kuin ihmisten työnteon tavat, arvot ja ajatusmaailma.

Oletko yrittäjä vai palkansaaja, se riippuu siitä, keneltä kysyy: TE-toimisto voi tulkita sinut sivu- tai päätoimiseksi yrittäjäksi samaan aikaan, kun Verohallinto taas verottaa tulojasi palkkatuloina. Tällä hetkellä sivutoiminen kevytyrittäjyys tai yrittäjyys palkkatyön ohella, tai omaehtoinen itsensä työllistäminen työttömyyden aikana voi vaatia yritteliäältä yksilöltä paljon selvittelyä ja pohdintaa.

Asiaa ei helpota sekään, että jokainen TE-toimisto tekee itsenäisiä päätöksiä työttömyysturvan hakijoiden yrittäjyyden pää- ja sivutoimisuudesta. Tämä ilmeni myös Ylen A-studiossa. Yksi TE-toimisto saattaa tehdä erilaisen päätöksen, kuin millaiseen toinen olisi päätynyt. Tilanne on kieltämättä sekava.

Me täällä Yrittäjyyskoulun toimituksessa pyrimme valottamaan mahdollisimman tarkasti, kuinka itsensä työllistäminen onnistuu parhaiten ja millainen yrittämisen muoto sopii kullekin. Emme pysty vaikuttamaan viranomaisten päätöksiin, mutta teemme parhaamme antaaksemme yrittäjyydestä kiinnostuneille mahdollisimman hyviä neuvoja ja tarpeeksi tietoa valintojen tueksi. Myös UKKO asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa pohdinnoissa.

Lue myös:

”Rahaa saa aina lisää, mutta vuosia ei” – menestynyt yrittäjä vastasi 4 väittämään kuluttamisesta ja työnteosta

Nina Laitiala muuttaa pakettiautoon ja saa muutkin tavoittelemaan omia unelmiaan

Sisäinen yrittäjyys on asenne, joka saa yrityksen kukoistamaan

Tilaa Yrittäjyyskoulun suosituimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi

    Muita artikkeleita aiheesta Yrittäjätarinat:

    • Yrittäjätarinat Bloggaaja Janina toimi kolme vuotta kevytyrittäjänä ennen seuraavaa siirtoa - "yrittäjyydessä kaikki oli alkuun uutta minulle"

      Espoolainen bloggaaja Janina Koskenniska siirtyi loppuvuodesta 2020 kevytyrittäjästä sivutoimiseksi yrittäjäksi. Jotkut yrittäjyyteen liittyvät asiat tuntuivat alkuun hankalilta – mutta ne alkoivat selkiytyä Janinalle nopeasti, kun hän otti niistä selvää soittelemalla ja neuvoa kysymällä. "Apua kannattaakin aina pyytää; tyhmiä kysymyksiä ei olekaan!" Janina K. -blogissaan Janina Koskenniska, 23, kirjoittaa muun muassa omasta arjestaan ja ajatuksistaan erilaisiin aiheisiin liittyen. Sen lisäksi hän…

      Lue lisää
    • Yrittäjätarinat Kuukauden yrittäjämme, Iina Moukola, on maajohtaja, bloggari ja äiti

      Kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen 33-vuotias Iina Moukola. Olen äiti, yrittäjä ja luovan työn monitoimityökalu. Asun Helsingissä, mutta henkisesti taidan silti aina olla enemmän tamperelainen. Juureni ovat maalla ja saan voimaa sekä inspiraatiota luonnosta. Päivätyökseni olen Zadaan Suomen maajohtaja ja vastaan yrityksessä viestinnästä. Secondhand-muoti on intohimoni, joten olen unelmatyössäni. Vapaa-ajallani kirjoitan 12-vuotiasta blogiani ja tuotan sisältöä muihin kanaviini kuten Instagramiin.…

      Lue lisää
    • Yrittäjätarinat Sampo on kevytyrittäjänä toimiva sähkömies – “työssä voi kehittyä jatkuvasti”

      Kuka olet? Olen Sampo, luotettava, sosiaalinen ja iloinen sähkömies Lapista. Muutin Etelä-Suomeen työn perässä noin seitsemän vuotta sitten. Mitä teet? Olen sähköasentaja eli teen isoja ja pieniä sähkötöitä yrityksille aliurakointina. Lisäksi teen jonkin verran töitä myös yksityisellä puolella. Kohteena voi olla esimerkiksi keittiöt, liikehuoneistot, asunnot, kylpyhuoneet tai vaikka kokonaiset omakotitalot. Miten päädyit kevytyrittäjäksi? Halusin kokeilla kevytyrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista.…

      Lue lisää